lauantai 3. elokuuta 2013

Valmistelut

Lautta Travemündeen lähtee sunnuntaina Vuosaaresta, ja tänään pakkasin kamat. Pidin suunnittelun alusta lähtien yhtenä kulmakivenä sitä, että pyörään ei tulisi mitään matkatavaroita. Reissun tarkoitus on nauttia tervehenkisestä mutkateiden ajamisesta, ja se ei onnistu jos pyörä muistuttaa muuttokuormaa. Niinpä tarkoitus on pärjätä pelkällä selkärepulla johon on valittu vain tärkeitä, kevyitä ja pieneen tilaan mahtuvia tavaroita.

 Poimintoja kuvasta:
  1. Laskuvarjokankainen päiväreppu. Tästä paketista avautuu reppu jota voin käyttää kaupungilla liikkuessa.
  2. Mikrokuitupyyhe. Vastaa kuivausteholtaan melkein isoa kylpypyyhettä, mutta menee erittäin pieneen tilaan ja kuivuu nopeasti.
  3. Merinovillainen t-paita. Merinovillakangas on yhtä pehmeää kuin puuvilla, mutta siirtää kosteutta, kuivuu nopeasti, ja mikä tärkeintä, ei ala haista hielle pitkänkään käytön jälkeen.
  4. Barefoot-tossut. Feelmaxin tossut ovat pehmeän rakenteensa ansiosta erittäin kevyet ja pieneen tilaan pakkautuvat.
  5. Tekninen kerrasto #2. Toinen kerrasto on aina päällä. Tekninen kerrasto on korvaamaton nahkapuvun alla kaikilla keleillä; se siirtää tehokkaasti kosteutta haihtumaan ajoviimassa, estää puvun liimautumisen ihoon ja mahdollistaa puvun riisumisen ilman järjetöntä kiskomista.
  6. Vedenpitävät sukat. Sealskinzin sukat pitävät testatusti jalat kuivana sadekelillä. Protip: osta ajosaappaista se vedenpitävä malli vaikka se maksaisikin joitain kymppejä enemmän...
  7. Kirkas visiiri. Ajan päivisin mustan visiirin kanssa. Se on tyyli- ja mukavuuskysymys vaikka olisi myös mahdollista pitää aurinkolaseja kirkkaan visiirin alla. Shoein pikalukkojen ansiosta visiiri vaihtuu näppärästi.
Lopulta jouduin nöyrtymään ja myöntämään että sadepuku ei millään mahdu reppuun, mutta kaikki muu sentään mahtui. Reppu on Ortliebin vedenpitävä ja vankkarakenteinen lähettireppu, jonka vyöhön kiinnitän pienen MOLLE-taskun jossa voin pitää puhelinta, pyörän avaimia, maksuvälineitä, korvatulppia ja muuta sälää joka menisi yleensä ajokamojen taskuun (nahkapuvussa ei ole taskuja).

Repun lopullinen paino on vain 7.7kg, ja hyvien hihnojen sekä puvun selkä- ja olkapääsuojien ansiosta paino jakautuu tasaisesti eikä reppu ala rasittaa - toivon mukaan. Se selviää lopullisesti vasta Euroopassa, mutta olen ajanut repun ja nahkapuvun kanssa useita kotimaanmatkoja ilman ongelmia.


Alkuperäisen periaatteeni vastaisesti kiinnitin sadepuvun pyörän perän päälle. Se on onneksi pieni ja kevyt paketti joka ei juuri pyörän ajo-ominaisuuksiin vaikuta. Tässä on ajovarusteita lukuunottamatta kaikki mitä otan matkalle.

Kuvassa myös urhea matkailija #2, KTM 1190 RC8 vuosimallia 2008. Kottarainen pääsee pyhiinvaellukselle kotikaupunkiinsa Itävallan Mattighofeniin, mutta ensin on selvittävä Saksan läpi. Pyörä on vakio muutamaa pientä muutosta lukuunottamatta:
  • Stompgripit tankissa pitoa tuomassa
  • V-Trecin kahden sormen jarru- ja kytkinkahvat
  • USB-virtajohto puhelimen lataukseen (KTM tarjoaa suoraan mittariston takaa 12V virtaa lisälaitteille joten johtoa ei tarvitse vetää akulta)
  • Geneerinen puhelinteline navigointia varten
  • Continentalin RaceAttack Street -renkaat, joita on juuri kuritettu Alastarolla
  • Uuden mallin etuvalo LED-huomiovaloilla
Seuraava etappi on Vuosaaren terminaali!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti