maanantai 5. elokuuta 2013

Merellä, päivä 2

Noustessani maanataiaamuna kannelle minua tervehti kirkas aurinko. Olimme keskellä Itämerta ja horisontista horisonttiin näkyi pelkkää tummansinistä ulappaa ja syaaninhohtoista taivasta. RoRo-lautat kyntävät merta vauhdilla johon rahtilaivoilla ei juuri ole sanaa, ja etenimme napakasti kohti Saksaa.



Edellisenä iltana vanhempi hyttikaverini Taavi (nimi muutettu) paljastui varsinaiseksi tietopankiksi. Eläkkeellä oleva hammaslääkäri kertoi mm. Sveitsissä ja Saharassa autoilusta, pienkoneella lentämisestä ja isänsä 20-luvulla ajamasta moottoripyörästä. Sepon (nimi muutettu) kanssa keskustelin Suomen pelialan noususta ja illallispöydissä olleista Angry Birds -limsamainoksista. Saisipa nuorilta naisilta yhtä innostuneen vastaanoton pelialalla työskentelyä kohtaan... työ on luovaa, vakaata ja kansainvälistä, ja palkalla on varaa ostaa prätkiä ja lomailla Alpeilla. Just sayin...

Elisessä satamajonossa tapaamani Vespa-kaksikko puolestaan kertoi 300-kuutioisista skoottereistaan ja matkaasuunnitelmistaan. Heiltä sain arvokkaan tiedon siitä että Saksassa ei käytännössä hiekkateitä ole, vaan voin vain lätkäistä navigaattoriin mutkaisen näköisen reitin ja sen pitäisi olla aina päällystetty. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska Googlen ja Saksan valtion välisen nokittelun vuoksi Street View ei ole Saksassa käytössä enkä voi sen kautta tarkistaa teiden ulkoäköä, kuten Suomessa.



Hyväksyttävän skumppabrunssin jälkeen tuuletin ja kuivattelin ajokamojani ulkokannella, jossa tuuli ja aurinko tekivätkin selvää jälkeä. Toivottavasti majapaikkojen pesukoneiden yhteydessä on käytössä myös kuivausrumpuja.

Olemme nyt GPS:n mukaan linnuntietä noin 90km:n päässä Saksan pohjoiskärjestä ja 350km:n päässä Travemündesta. Kello on Suomen aikaa 14:30 ja matkaa on vielä reilu 7h jäljellä, mutta tänään en viitsi harrastaa liiemmin kaljanjuontia. Kirkkaalla säällä luulisin Saksan rannikon alkavan näkyä lähituntien aikana.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti